Diagnoosi tarkentuu

Tästä on taas aikaa, kun olen kirjoittanut. Todennäköisesti postaukseni pysyvät yhtä tiheän tiivinä vastakin. Ehkä joku Äiti tai Isä kuitenkin löytää näistä kirjoituksista joitain niistä asioista, joita itse olen Onnin matkan aikana googlesta hakenut.

Onnin psykologiset testit ovat ohi. Diagnoosi ei vielä ole tiedossamme, se selviää vasta parin viikon päästä. Mutta lääkärillä on diagnoosi tiedossa. Psykologin sanat, kun kysyin, että onko totta jotta diagnoosi mahdollisesti tarkentuisi. En ollut ollenkaan reilu psykologia kohtaan. Kysyin kysymyksiä, joista voisin saada jotain osviittaa mitä tuleman pitää. Jos se diagnoosi tarkentuu, kuten lääkäri vuosi sitten ajatteli, onko mahdollista saada myöhäisin aika? En usko, että kykenen toimimaan töissä sinä päivänä.

Olen aika varma, että kahden viikon kuluttua en ole enää pelkästään erityisen äiti, olen myös Kevan äiti. Äiti, jolla on kehitysvammainen lapsi. Toki on mahdollista, että Onni saakin ADD diagnoosin ja kiriikin muut kiinni jossain vaiheessa elämäänsä. Mutta mitään mihinkään muuhun viittavaa ei ole ollut. Ainoastaan tämä viive.

Onni täyttää pian 7-vuotta. Hänen syntymäpäivänään olemme ulkomailla. Loma, jota olemme odottaneet ja johon olemme laskeneet päiviä. Koetin tänään etsiä googlesta tietoa, mitä Onnin ikäiset lapset osaavat tehdä, jotta olisin saanut jotain konkretiaa omille aavistuksilleni psykologin puheista. Luin, että moni viisi vuotias laskee jo sataan, mutta Onnin ikäisen ei tarvitse osata välttämättä laskea kuin kymmeneen. Hyvä. Onni luettelee numerot yhden ja kymmenen väliltä, 99% ajasta oikein. Eskarissa Onni on oppinut värejä. Toki meidän värikalenteri on ollut myös avuksi, josta tunnistetaan viikon päivät. Enää sitä ei tarvita niin paljoa. Oikeastaan vain muistamaan, mikä sen päivän nimi oli, joka tänään on. Ruskea päivä on torstai ja torstain jälkeen tulee karkkipäivä.

Leegoilla rakentaminen onnistuu aika hyvin nykyisin. Onni rakentelee hienoja taloja jo paremmin kuin pikkuveljensä, joka on kolme vuotta häntä nuorempi. Vuosi sitten tilanne oli toisin päin. Onni on siis harpannut veljensä ohi. Toisaaltaan Onnin veljen kanssa on helpompi keskustella siitä mitä on tapahtunut tai mitä on käynyt. Onnin kanssa aina ei. Syksyllä Onni yritti kertoa, että oli nähnyt tutun (serkun) tarhalla, mutta ei saanut päähänsä kenet oli nähnyt. Keskustelu meni kutakuinkin näin:

Onni: Näin tarhalla Pekan, joka oli tyttö!
Minä: Kenet näit?
O: Pekan, joka oli tyttö!
M: Pekka? Äiti ei tunne ketään Pekkaa. Tarkoitatko Petriä?
O: Ei kun Pekka!
M: Pekka..Oliko se Liisa ja Petri?
O: Kuka Liisa? Äiti kuka on Liisa? Mä en tiedä kuka Liisa, kerro mulle mikä on Liisa!
M: Sedän Liisa.
O: Ei, se oli pieni, Näin pieni (laittaa etusormen ja peukalon sentin päähän toisistaan).
M: Näin tytön, joka oli Pekka ja vielä pieni (yritin ankarasti miettiä, ketä Onni mahtaa tarkoittaa).
O: Sano mitä mä näin! Mitä mä näin? Mä en tiedä mitä mä näin, sano äiti mitä mä näin!!

Olo oli aika toivoton ja Onni hermostui, kun ei osannut kertoa mitä näki eikä saanut minuakaan kertomaan mitä näki, koska minulla ei ollut hajuakaan siitä, keneen hän oli törmännyt. Lopulta selvisi, että juurikin Liisaan ja Petriin (joka oli pieni ja poika), mutta Onni tarkoitti tyttöpuolista serkkuaan, Petrin siskoa, joka tuli samaan tarhaan.

Näin vaikeisiin keskusteluihin ei olla enää ajauduttu, mutta ihan sujuvaakaan ei kommunikaatio ole. Toisinana ymmärrän pikkuveljen ajatuksen virtaa paljon helpommin kuin Onnin. Tai veli on monisanaisempi, kun onni vaan tokaisee "Mä en tiedä mitä tein.".

Tehdäänpä listausta, mitä Onni osaa ja mitä ei:

- Osaa keinua seisaaltaan
- Osaa luistella
- Osaa osittain viikonpäivät, laskea kymmeneen ja joskus 15:sta sekä joitain värejä
- Osaa voidella leivän ja paahtaa sen
- Viedä astiat tiskikoneeseen
- Todella taitava siivoamaan oman huoneen ja vielä nopea!
- Osaa leikkiä mielikuvitusleikkejä, joiden juoni ei ole kovin mutkikas
- Tunnistaa kirjaimia ja saa kirjoitettua oman nimen melkein oikein.
- Tunnistaa numeroita
- Osaa koota palapelejä
- Nimetä planeettoja kuvista (tämä selvisi vasta tänään, enkä tiedä mistä hän on ne oppinut!)

Onni ei osaa tai ymmärrä:

- Mikä on tänään (onko nyt tänään, tulee kysymys). Eilinen on muuten Onnille huominen.
- Vahingon ja tahallisuuden eroa. Jos Onni satuttaa veljeään vahingossa, suhtautuu hän asiaan samoin, kuin jos satuttaa tahallisesti. Sama jos veli satuttaa häntä.
- Ajaa ilman appareita.
- Käyttää kaukosäädintä (poislukien äänen voimakkuus ja ok nappi)
- Abstrakteja asioita tai joitain käsitteitä (kuten ulkomaat, Suomi, Kaupunki)

Loppujen lopuksi Onni osaa aika paljon, nyt kun asiaa ajattelee, mutta ymmärtää/käsittää vielä huonosti joitain asioita. Parin viikon päästä selviää mihin F83 diagnoosi tarkentuu ja suunta on toivottavasti hieman selvempi. Kuten työkaverillekkin sanoin, en tiedä kumpaa toivon enemmän, että saa kehitysvamma diagnoosin vai että ei saa sitä.