Neuropsykologisten testien tulokset

Viime viikolla postiluukusta kolahti lausunto Onnin neuropsykologisista testeistä. Papereita lukiessa nousi tyrmistys ja lopussa aivan järkyttävä kiukku. En muista milloin viimeksi olisin ollut niin vihainen, että kyyneleet kihosivat silmiin.

HUS:n sivuilta löytyy kehityshäiriöistä ja oppimisvaikeuksista seuraava tekstin pätkä, koskien monimuotoista kehityshäiriötä:

Jos lapsen kognitiiviset taidot jäävät laaja-alaisesti erittäin heikkoon tasoon, eikä tilannetta epäillä tilapäiseksi esim. virikkeiden puutteesta tai psyykkisestä huonokuntoisuudesta johtuen, puhutaan kehitysvammaisuudesta.

Onnin suoriutuminen kokonaisuutena jäi erittäin heikkoon tasoon ja tulokset vastasivat edellisiä testituloksia. Tulosten mukaan oppimisvaikeuksien esiintymisen riski on huomattava. Siis mikä riski? Tämähän on jo käsittääkseni fakta, että Onnilla ON oppimisvaikeuksia. Seuraavan kerran asiaa suositeltiin tarkasteltavan alakoulun loppupuolella. Taisin ihan ääneen kommentoida "Haistakaa paska", tähän kohtaan päästessäni.

En oikeasti edes tiedä mitä pitäisi ajatella. Fakta on kuitenkin se, että päässäni on aikamoinen tulva kysymyksiä, joita kaikkia ei edes kehtaa ääneen kysyä. Kaikkein isoin kysymys minulla kuitenkin on se, että jos testitulokset viittaavat näinkin vahvasti kehitysvammaan, niin miksi me jatkamme F83 diagnoosilla? Tuntuu käsittämättömältä, että tämän myötä Onni on kuin muut 7-vuotiaat ja me kuin muut 7-vuotiaan vanhemmat, vaikka näin ei oikeasti ole.

Harmillista on myös se, että kaikilla niillä ihmisillä, jotka Onnin kanssa tekevät työtä, ei ole reaaliaikaisesti saatavilla pidempiaikaista tietoa Onnin osaamisesta. Psykologi näytti jäävän epävarmaksi siitä, onko Onnin taitoprofiili juuri se mitä testit näyttivät vai mahdollisesti ihan jokin muu.

Mutta hei, saimme Onnin haluamaamme kouluun, joka on äärettömän positiivinen juttu!