 |
| Onni leikkipuistossa |
Onni on taas mennyt hurjaa vauhtia eteennpäin. Kolme viikkoa kotona kesälomalla ja jätkä on harpponut taas huimaa vauhtia. Ensimmästä kertaa Onni sai nepparin itse kiinni. Siinä meni aikaa, eikä se heti ottanut onnistuakseen, mutta Onni oli päättänyt saada nepparin itse kiinni. Ja kiinni se meni. Eikä siinä auttanut hoppuilla, vaikka oli kiire synttereille. Ei. Minä tsemppasin ja Onni yritti ja yritti ja yritti, kunnes onnistui.
Tarha alkaa viikon päästä ja Onnilla pitäisi alkaa eskari. Juoksin viime viikolla papereita tarhaan ja samalla mainitsin, että lääkäri pitää mahdollisena diagnoosin tarkentuvan lievään kehitysvammaan. Onni ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnu sen erikoisemmalta kuin muut lapset. Viime viikolla hän pallotteli koulun pihalla jonkun ihanan naisen kanssa, jonka nimeä emme ymmärtäneet kysyä. Oli aivan mahtava fiilis Onnin puolesta! Hän kun tekisi tuttavuutta kaikkien kanssa ja mielellään värväisi aikuiset leikkikavereikseen. On upeaa, että tuntemattomat kanssakulkijat vahvistavat Onnin luottamusta vieraisiin ihmisiin ja luovat vahvempaa perustaa hänen itsetunnolleen.
